_______________________________________________
_____________________________________________
Anna-Maijalle loistaa kynttilä
Hän lämmittää rantasaunan
Kuttuu sinne ystäviä ja tuttavia
Ja pittää ittestä huolta!
Nyt mie tulin epävarmaksi
Onkosse 50-vuotispäivästi
Vai 30v, sehän sopis kyllä seki
Ja sie paat sukset jalkhaan
Montako minuuttia tai vuotta
Eihän lunta saa sattaa suotta!
Just niinko sie itte haluat
Ja niinhän sie teetki jookos
Ko ei olla ananas eikä kookkos
__________________________
ONNEA ANJA 60v
ONNEA ROOPE 90V
______________________________
ONNEA PIRKKO 60v
Eilenhän se oliko met tuola törmänlaijjalla leikimä
Ja venheen kans saikkasima
Kävit merimies- ja päällikkökoulut
Sullon semmonen kansainvälinen ote
Vaikka ruuhmiin vaivat on sullekki löytäny
Syän on hyvä ja viisas, villi ja vappaa
Ideaa ja voimallisuutta löytyy
Sie Pirkko ja tuo väylä ja net kesäset pionit
Yhtä kauhniita kaikki tyynni
No nytton Kassu ja sen kans met kaikki
Rakastama sinua ja ihhailema
Onnea ja nauti juhlistasti
Sullon varmasti just hienot juhlat
Niinko vain sie ossaat ja taidat!
Onnea onnea rakas Pirkko 60v!
T. Hilkka ja vunukkansa Santeri ja Oskari
________________________________________
ONNEA AINO 75v ja KAARLO 80v
Oi, aattele, mikä ihana ajatus
Onnea Aino 75v ja Kaarlo 80v!
Luontoäitille kiitos kesätuoksusta!
Korkealla rintheellä kesäpäivä
Korkealla jossain tuuli suhisee
Tuli juhlapäivä, just näin
Oli paikalla ihmiset rakkaat!
Ja syähmiin lämpimiä suloja
Meän rakkaille ja ihanille
Ja jos ilo joskus meinaa karata
Annama maailman mennä ja tulla
Surua ja murhetta on sulla ja mulla
Mutta riemuaki on meillä elämänteillä
Pala taivasta, mielenrauhaa ja luottamusta
Kaikki hyvin, met pärjäämä kyllä!
Lämpimästi rakkauella Hilkka
____________________________________
TUOMAS 41v
MARJA 52v
ÄMMI itte 63v
SAARA 40v
________________________________
ko ei tartte enää äiteelt kysyvä
tai ees häräfile marinoimises’
mitä naapurin lanko mun uuest
Ko viisaut ja kokemust on enempi
ko kaheskymmenes teinis yhteens.
Hyvähän sinun on vanhana olla
kun nuorena jo saavutit kahdeksan ja nolla.
Näytät mallia naisen kauniin ja ylvään
kun ohitat tämänkin virstanpylvään.
Vuosista kannata huolta ei kantaa
rutosti riemua viel´ elämä antaa.
Kun ryppyvoidetta oikeaa tajuaa käyttää
niin noin kauniilta silloin naamakin näyttää.
Kuin menneitä vuosia ei ois ollutkaan,
lapsenmielisenä taas temmeltää saan.
Askel on kuin viisivuotiaalla,
kun pistän tanssiksi pihamaalla.
Vaikka elämä harmaannuttaakin pään,
tosi nainen ei vanhene ikänään!
kesäillan auringon lämpöä,
pienokaisen posken pehmeyttä
ja enkelin siiven kosketusta.
Näiden sanojen siivittämänä
Hymyile ittelles ja ololles.
sitä ei voi estää mikään.
tähän päivään piristystä.
vauhdilla vain eteenpäin!
Naisen iällä ei ole mitään merkitystä.
Parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.
Ihmiset ovat kuin viinit: huonot
tulevat vanhoina happamiksi,
hyvät käyvät vanhentuessaan
Jos olet lakannut unelmoimasta,
Jos olet menettänyt toivosi,
Jos et enää katso eteenpäin,
Jos et enää tavoittele mitään –
Mutta jos maailmasta etsit hyvää,
Ja siihen ilolla ja innolla suhtaudut,
Niin ei sen väliä, että aika lentää –
Sinä et koskaan tule mieleltäsi vanhaksi.
Onneen on vain yksi tie – lakata murehtimasta asioita, jotka ovat voimiemme ja tahtomme saavuttamattomissa.
Epiktetos (1.vuosisadalla jkr.)
Ihminen, joka jatkuvasti pursuaa ystävällisyyttä ja myötätuntoa, on aina hyvällä mielellä
Huomenna minä lämmitän saunan,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen kehun;
Sinä pieni, urhea nainen,
Katso tätä päivää, sillä se on elämä.
Sen lyhyessä hetkessä on koko totuus.
Siinä on koko olemassaolosi todellisuus,
kasvun riemu, toiminnan loisto,
Katso siis tarkkaan tätä päivää,
aloita jokainen aamu uusi elämä.
Mie napsin sulle tähän runoja
simpsakka sirkeä ja virkeä
_______________________________________________
ko ei tartte enää äitiltä kysyä
tai ees häränfileen marinoimisessa.
mitä naapurin lanko sinun uuesta
Ko viisautta ja kokemusta on enämpi
ko kaheskymmenes teinis yhteensä.
Ko ossaa olla ittensä kans
on tippunut elämän lippaaseen
Niitä helli ja hyvin säästä
älä koskaan luotasi päästä.
Vuodet vierii ja vuosia karttuu
kaikki muistot mukaan tarttuu.
Ne tallessa pysyy elämän ajan
kunnes ylitämme sen viimeisen rajan.
Merkkipäivänäs juhli, naura ja nauti
niin pysyy poissa se vanhuuden tauti.
60-vuotiaana ei tarvitse enää olla täydellinen,
riittää kun saa olla onnellinen.
Kuusikymppis iän saavutit
ja meidät kaikki sillä yllätit –
Intoa riittää moneenkin menoon,
jalka se nousee jos johonkin kenoon.
Elo nyt maistuu tosi hyvälle,
kun olet päässyt siitä jyvälle.
Kun juhlapäivänäs´ otitte ulkomaan matkat,
niin pidentyi nämä halausmatkat.
Niinpä onnittelut runon tään myötä,
pitäkää hauskaa, ihmiset tärkeintä.
Olet vanha vasta silloin, kun joudut laittamaan
huutomerkin sijaan kysymysmerkin lauseeseen
”Mitä minä sanoin?” loppuun.
Katso tätä päivää, sillä se on elämä.
Sen lyhyessä hetkessä on koko totuus.
Siinä on koko olemassaolosi todellisuus,
kasvun riemu, toiminnan loisto,
Katso siis tarkkaan tätä päivää,
aloita jokainen aamu uusi elämä.
Emme voi valita musiikkia,
jonka elämä meille soittaa,
mutta voimme valita kuinka sen tahdissa tanssimme.
Parasta vanhana olemisessa on se,
ja nuorten on käyttäydyttävä kohteliaasti
Ps. Nämä on ulkomuistista tai
lainailtu jostaki,en aina tieny
_____________________________________________________
Tervetuloa rakas Vili tänne
hyvään ja kauniiseen maailhmaan,
ämmi askartallee sulle tämmösen
höpötyksen ja toivoo sillainki sulle
kaikkea kaunista ja ihanaa,
mikä ikinä voi ollakkaan,
oot ittekki kaunis ja ihana ja söpö!
et pikkulinnut tippuu puista.
silti emme pääse karkuun,
sen vuoksi usein yölläkin
Ei pääse ruokapöytäänkään,
”Ei ole kooltansa suuri tuo pikkuinen,
mut’ aikaan sai muutoksen melkoisen:
toi elämään tullessaan valoisan lisän,
teki toisesta äidin toisesta isän.”
Kahden seuraan on liittynyt kolmas!”
Jokaisen lapsen oikea nimion
Laski syliin, jätti siihen,
Onni lauloi pienen laulun,
laulun lauluista kauneimman.
Kertoi meille, kertoi muille,
kertoi rannan koivupuille,
Ja miten kaikista äänistä maailman,
tunnistaa sen rakkaimman.
Onni tuli meille käymään,
Onni lauloi pienen laulun,
laulun lauluista kauneimman,
Kertoi meille, kertoi muille,
kertoi rannan koivupuille,
katsokaa pikkuista pilvien piirtäjää,
sydänlohkareen suloista siirtäjää.
Katsokaa kultaa äidin, isän, koko suvun,
katsokaa tätä tarinaa, alkua uuden luvun.
Tuli pikkuprinssi maailmaan
että mikä tuon lienee tuonutkaan
tähän aivan talven niskaan
Tuli sangen alasti pakkaseen
joka turvaa itkun tyrskeeseen
ja merkitsee; minä vaadin
sitä kuunnellessa sietää kait
– tuo tulokas laatii uudet lait
ja entiset syrjään viskaa
voi sinua tyranni pienoinen;
sun valtas on kaksinkertainen
Silloin kun sinä synnyit,
Silloin kun sinä synnyit,
maan pinnasta viikoksi irti,
Ja vaikka kuinka kuuntelisin,
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
Nyytti pieni syliinne annettiin,
se maidolta tuoksuu, on lämmin niin!
Se varmasti itsekin tietää sen,
et valloittaa jokaisen sydämen.
Hiustupsusta pieniin varpaisiin
Ja pienet varpaat opastaa,
Onko mitään tunnetta aidompaa
kuin lapsenlastansa rakastaa?
Pienoista hellien keinuttaa
siinä kaiken rikkauden kokea saa.
Lahjan suuren tuo pieni lahjoittaa,
kun omenaposkeaan koskettaa saa.
Unen maasta, vauvan tuoksullaan
tuo lohtua kylmään maailmaan.
ennen kuin saa lapsenlapsen,
Rakas uusi pieni ämmin vunukka,
kaunis ja liikuttava on poskesi nukka
ja ihana just sulle sopiva nimi Vili on
ja varmasti koko nimi ihan verraton.
Tässä on isäsi vanha Muumi-lautanen
ja isäsi Muumi-lusikka pikkuinen,
ja lapsuusmuistoja suokhoon.
Sie ämmin rakas vunukkainen
oot vauva vanhempiesi suloinen,
ämmi nyt ilosta itkeeko niin ihana oot
ja sinua siunaan ja aina puolellasti oon.
__________________________________________
Tuomas, Chotika ja Henrik
Saara, Hannu, Valtteri, Santeri ja Oskari
Katso elämääsi kuin puutarhaasi
Pudonneita lehtiä ei arvioi kukaan
Vain hyviä muistoja tervehi
kuin vanhoja kukkaystäviäsi
kuin kukkatarhasi uusia tuttavuuksia
Syksyjen jälkheen tullee uus kevät
ja taas puutarhasi kukaat yllättelevät
Ilosia asioita elähmässäsi riittäkhöön
niinko myös kukkatarhasti loistakkoon!
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
Mää tahro olla lehm koivu al.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.
Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk kamarim permanol,
Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
Minä uskallan olla se ihminen, joka olen:
keskeneräinen, mutta kuitenkin onnellinen,
ja kuitenkin tiedonhaluinen,
joskus ratkaisujen edessä pelokas,
hämmentynyt ajatusten paljouden keskellä,
myös pienistä yksityiskohdista haltioitunut.
Vielä paljon muutakin minä olen,
jotain, mitä ei aina osaa kuvailla.
Minä uskallan katsoa itseäni,
rakastaa itseäni sellaisena kuin olen.
Ja antaa myös muiden nähdä minut tällaisena,
rakastetaan minua sitten tai ei.
helli itseäsi, ilahduta itseäsi
anna yllätyslahja itsellesi.
Ihme kaikkein ihmeitten seassa.
Sinä kultasen päivänpaisteen
ja sumuisten pilvien ijankaikkinen sekamelska
ilman päätä ja perää, sinä hiphamppu!
Onko siis ihme, ettemme koskaan
opi tuntemaan tänlaista eläintä?
Naisen sydän on kuin palanen taivasta;
mutta samoin kuin taivaankannella
sielläkin on vuoroin yö ja päivä.
ko ei tartte enää äiteelt kysyvä
tai ees häräfile marinoimises’
mitä naapurin lanko mun uuest
Ko viisaut ja kokemust on enempi
ko kaheskymmenes teinis yhteens.
Hyvähän sinun on vanhana olla
kun nuorena jo saavutit kahdeksan ja nolla.
Näytät mallia naisen kauniin ja ylvään
kun ohitat tämänkin virstanpylvään.
Katso tätä päivää, sillä se on elämä.
Sen lyhyessä hetkessä on koko totuus.
Siinä on koko olemassaolosi todellisuus,
kasvun riemu, toiminnan loisto,
Katso siis tarkkaan tätä päivää,
aloita jokainen aamu uusi elämä.
Minä olen jo monta kertaa
Minä avaan syömeni selälleen
minä tahdon kylpea joka veen
Jos olet syntynyt joulukuussa,
niin elämä sinulle onnea tuhlaa,
kun syntymäpäiväsi lisäksi
voit viettää joulun juhlaa,
ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun
myös luonto pukeutuu juhlapukuun.
… Sen viisaammat voi tehdä,
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
Rohkeutta tämä vanheneminen vaatii
Ei auta kuunnella nuorta kaartii
Nuoret määräilee ja kyttää
Ja jos hoitopaikan meile löytää, sinne lyttää
Pittää meän ihan itte kunkin jämäkästi polkuansa kulkea
Monet meinaa ovet meiltä sulkea
Saama itte met ittemmä määritellä
Ja sitte omissa opeissa kieriskellä
Piethän hellänhyvä huoli kavereista
Ja pienistä mukavista kekkereistä
Ja viimisseen vihellykseen asti
Olkhoon elämisenrepussa riemua täys lasti!
No tämä onki tosi hyvä juttu,
tänne Ouhluun on tullu moni ystävä ja tuttu
Ja tuoki, että niin monet rakhaat ja kaverit lähtee,
että voi vain iltaisin katella tähtee
Ja kynttilän sytyttää ja sitä ihhailla
ja just tästä hetkestä nöyrästi nauttia ja kiitellä
ja ommaa pikkuelämäänsä vähän hallailla!
Mä ittuin hiakkalaatikon leunalla
mun valpaat oli ihan hiakkatet
mä annoin tulle palaten ja
______________________________
Hei rakas Paavo-setä ja syämmelliset onnitteluni!
Tähtilaiva rantaan maan,
ui ja lastin kantoi,
lokakuiseen satamaan,
Paavon meille tänne maailhmaan antoii
ja kaheksankymmentä vuotta siittä nyt
tänään on jo vierinyt,
Paavolle loistaa kynttilä
ja hälle laulu soi!
Eikö eilenhän soliko sie soutuuvenheellä souvvit
Oravaisensaaresta Ruottin puolele kauphaan
ja molin onnessani päässy matkhaan.
Vai toissapäivänäkös mie ootin onnikkaa,
jossa sinun piti olla ja minun tua sulle jotaki,
muttet ollukhaan ja siittä hyvästä toit
seuraavalla kerralla niin paljon jäätelöä,
etten jaksanu syä sitä kaikkea.
Tai olima tyynysottaa ja äiti kait ihan itkikiko
kukkapurkki lensi laattialle.
Vauhtia, urheilullisuutta ja hullutuksia riitti,
hymyä ja naurua, syämmellistä iloa ja tekemisten tulvaa
toit meän läppienki elähmäänko läppi olit ittekki.
Voi, kuinka lämpimiä, valosia lapsuusmuistoja toit ja loit.
Kiitos niistä kaikista, suurimman osan oon tietenki unohtanu.
Sitte menit arhmeijjaan ja naimissiin
ja saima hienoja valokuvia,
joita mie liimasin omhaanki albuhmiin.
Pöykön mummon kans käythiin teilä kylässä
ja joskus Matin kans kahestaanki pääsimä oiken yökylhään.
Mie näen, kuinka sinun syän on hyvä ja viisas, villi ja vappaa
ja ideoita, ajatuksia ja voimallisuutta sinusta löytyy vieläki.
Eilinen on vain unta,
huominen on vain näky.
Katso siis tarkkaan tätä päivää,
aloita jokainen aamu uusi elämä.
Goethe
Kiitosko soot olemassa ihana rakas Paavo-setä
ja ilmotampa vaan, seijjoo net tehyt teot eikä eletyt vuet
vaan sonse elämisen taika ja taito
ja siihen riittää pari mukavaa muistoa,
vähän iloa ja muutama valonsäe joka päihvään
ja Hilkalle ja kaikile rakkaillesti rakastavia terffeisiä
ja sulle onnea monta sattaa kiloa ja vähän ehkä kakkua!
Sinua Paavo rakhauella onnitellen hilkkapien! (29.10.21)
______________________________________________
Rakas Jimi 6kk, sullon ihana nimi
ja sinun puolivuotissyntymä- ja
nimijuhlapäivänästi
lahjotan sulle nämät lusikat.
Nämon minun Helmi-mummon,
ämmin äitinäitin, sinun
isän mummonäitin peruja ja
näittten lusikoitten myötä toivon
sulle kirkasta, ilosta mieltä ja
rakastavvaa syäntä, oot niin ihana,
ämmin rakas vunukkainen kaunis
ja pieni ihanuus ja rakas ja paras!
Rakkaudella Ämmisi (23.10.21)
_________________________________________
POSTIA ÄMMILÄSTÄ 18.10.22
KUTSU
Ämmilässä SYNTTÄRI-BRUNSSIT
Tapanina 26.12.22 klo 12 alkaen
Tervetuloa minun maailman rakhaimmat
ihanat mulle niin kallisarvoset tet itte!
Tähtilaiva ranttaan maan
ui ja lastin kanto,
marraskuisseen satahmaan
minut anto,
70v siittä nyt
kohta on jo vierinyt
ja mie sytytän kynttilän
ja ootan teitä tänne höpöttään,
että mie saan nähä ja ihhaila teitä.
Rakhaasti tervetuloa!
t. ämmi hilkkapien,
joka on, jos elämä suo,
28.11.22 täyet 70v, JIPII!
__________________________________
Hilkka Laronia 9.10.22 klo 11:22
Tähtilaiva ranthaan maan,
ui ja lastin kanto,
marraskuisheen satahmaan
minut sillon anto,
70 v siittä ny
kohta on jo vieriny
ja sen kunniaiks
sytytän kynttilän
ja kutun sinut ja teät
KAVERI-SYNTTÄREILE la 3. joulukuuta noin klo 12 lähtien
MIE OLEN MUISTANU SINUA ja nyt kutun sinukko keksin näin hyvän tekosyyn meän kohata ja kokkoontua.
Kaverisynttärit on ETUNIMI-PILHEET ja jätä etiketit, pränikät ja hajuveet kans kotia. Olhan mitä olhan ja kaikkihan mooma ihania pikkusia elämänläppiä.
TARJOAN makkaroita, lihapullia, kahvia, kermaa ja konjakkia, jokka haen kaupasta ja raparperi- ja puolukkapiirakat paistan itte ja sitte sytytän kynttilän, oot lämpimästi ja rakhaasti tervetullu!
OMAT EVHÄÄT SALLITTU – ei pakko, ellet taho, mutta jos aijjoit jotaki, niin ehotan, että tuot pikkusen jotaki suuhun pantavvaa, lautasia ja kippoja löytyy, ettei pöyäle tartte laittaa… hah, voi minua.
SAA SOMETTAA JA VALOKUVATA, rakastan ihmisiä, kuvvaamista ja somea, jokon tuonu mahtavia asioita ja kavereita. Arvostan.
TERVETULOA RAKHAAT ihanat siskot ja veljet, ILMOTA tulosti ja mitä vaan, että jotta pääset parhhaiten tulehmaan.
Nonyt mie hommaan tämän preivin posthiin ja kiitän ja kunnioitan ja ilonitkut ja paljon syänmerkkejä, IHANA NÄHÄ!
t. hilkkapien
ja jos elämä suo,
niin 28.11. täyet 70v JIPPIII!
______________________________________________
taidelaronia 