LASTENLORUJA
Maaria matala muori
Taaria talon emäntä
Lypsi lehmän lyyrytteli
Kantoi maion kaarutteli
Pani patsahan nenähän
Kuppisehen kultaisehen
Maljasehen vaskisehen
Tuli hiiri joi vähäsen
Tuli toinen puolen lappoi
Tuli kolmas kaiken kaatoi
– – – oi, oi, oi
(- Kanteletar)
Ärripurrin kärrynpyörän
alla sora rapisi
Arkaparka ärripurri
kärryillänsä vapisi
Harakka hyppelee maassa
Västäräkki keikkuu kivellä
Varpunen nokkii katolla
Tulee kissa kyyryselkä
Kaikki linnut pelkää
Tuolla ne jo lentää
(Joka lause x 2 siten, että
ensin oikealla ja sitte vasemmalla
kädellä leikitään)
Pii pii pikkuinen lintu
Pakottaako jalkojas
Koivun oksalla ollessas
Marjan varrella maatessas
Pii pii pikkuinen lintu
Tee pellolle pesäsi
Kalliolle kartanosi
Hongan oksalle hovisi
(Pidetään kämmeni yhdessä
kepeästi ja hellästi lauletaan
lopuksi hellästi puhalletaan
ja vilkutetaan ja sanotaan
– Tuolla se jo lentää!)
Otto potto poroliini
Otti sikaa hännästä kiini
Sika huusi niin
Että kuului Viipuriin
Viipurista vastattiin
Onko Otto tuhmeliin!
Zeus sinkosi säihkyvän salaman
(Sanotaan x 2 ja tehdään ensin oikealla
sitten vasemmalla kädellä z -liikettä)
Riisin raasin rusina
Kärrynpyöriä tusina
Rehti ratsu
Rystyt ryyniin
Riisi rehevä
Ruuhi rullaa
Roikale roisto
(Joka lause x 2
oik ja vas kädellä
isoja ja myöhemmin pieniä
liikkeitä, joka lauseelle oma liike,
mikä tulee mieleen)
Kitkat katkat pitkät matkat
Sinä ja minä ja Hentun Liisa
Puntun Paavo ja Juorttanan Jussi
Kapakka Lassi ja Myllärin Matti
Ympäri tuvan minut etsittiin
Ei minua löytykkänä
Minä vain pankolla makasin
Lämmin lammen laineen loiske
Lalli lauloi Lyylille lemmestä
Lyyli löylytti Lallia luutulla
Ja sanoi: Nokka kiinni sinä kelvoton kukko
(Joka lause x 2 ja kullekkin lauseelle oma liike
molemmilla käsillä ensin vas sitten oik kääntyen)
Sihisee suhisee saha puussa suhisee
Pihisee puhisee kahvipannu pihisee
Ritisee ratisee uunin tuli ritisee
Nitisee natisee kiikkutuoli nitisee
Rahiseee rohisee siili maassa rahisee
Kahisee Kohisee tuulikaisla kahisee
(Joka lause x 2 oik ja vas kädellä)
Harmaan hevosen hurja harja hohti huurteessa
(x 2 ensin oik, sitten vas kädellä ja isoa ja pientä liikettä)
Pippilän pappilan paksuposki piski
Popsi poskeensa pappilan pavut
(Heilutaan lyhyttä oik ja vas lyhyttä liikettä)
Ninni napsi nopsaan Nonnin namuja
(x 2 etusormi ja peukalo -nipsutusta
ensin oik ja sitten vas kädellä)
Sisilisko sihisi
Sisilisko sähisi
Sisilisko livisti saunaan
(x 2 oik ja vas kädellä)
Pfui, pyyhi Fanni pölyt flyygeliltä
Fakiiri pukeutui piikkifrakkiin
Ja puhalsi fagottifanfaarin
(Joka lause x 2, leikki mol käsillä)
Menin Saksaan, sain saappaat
Menin Ruotsiin, sain rukkaset
Tulin Suomeen, sain sukkaset
Pesin, paikkasin, panin narulle kuivumaan
Tuuli vei!
Totta Toivanen tekevi, vettä kelkalla vetävi
Tulta tuiski tuima rauta, terä varsin valkeata
(x 2 mol lauseet)
Oli ennen ukko ja akka
Akalla kirjava kananen
Kanalla kirjava munanen
Muna vieri hiilloksehen
Ukko Akka itkemähän
Kana kaikeroittemahan
Muu perhe murajamahan
Pikku piimäenkeli
Navetassa lenteli
Härkäin kanssa tappeli
Vasikoita nakkeli
Tässä isäpupu
Tässä äidin näät
Tässä pikkupupujen
kaikki näet päät
Ne ilosina nyökkää aina vaan
Korvansakin ristiin nämä puput saa
Kana kot kot mustaa kaakaa
Musta kanani kotkottaa
Vien minä munia korilla
Myyn niitä sitten torilla
Pitkät on illat
Pitkät on illat
Tiheät hämärän villat
Uunilla kehrää
Uunilla kehrää
Kissanen pitkät illat
Pilven päällä valkealla viuhuu pikkuluuta
Ei se edes varo vanhaa ukko kuuta
Sitten pilven reunalta kurkkii ihan salaa
Kuinka lumihiutaleet lapsosia halaa
Pium paum paukkaa
jänisse metsässä laukkaa
porokello kaulassa
punaisessa nauhassa
Kengitän hummaa
Ruskeaa tummaa
Huomenna kauas
Matkustetaan
Kengitän hummaa
Ruskeaa tummaa
Huomenna mennään
Mummolaan
(Ristiote eli istualttaan vas kädellä taputetaan oikean jalan pohjaan
ja puolessa välissä vaihdetaan oik käd vas jalkapohjaa!)
Kaukon kuokka kolahti kovaan kiveen
Käsin käärin käppyröitä kourin kuohuja kohennan
(x 2 kumpainenkin lause)
Myyrä möyrii männyn alla
Myyrä möyrii monen männyn alla
Myyrä möyrii monen mainion männyn alla
Myyrä möyrii mahtavasti monen mainion männyn alla
Paakari katsoo uuniin
Onko pullat ruunii
Kunnei ollu ruunii
Nakkeli pitkin uunii
Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa
Tämä pieni possu sanoi, syökää ja juokaa
Tämä pieni possu huusi, perunoita tuokaa
Tämä pieni possu nälissänsä huokaa
Tämä pieni possu itkee suruisasti ui ui ui
Koko matkan ruokapöytään asti
(Mol käsien sormet vastakkain, alkaa peukaloista,
joita taputetaan vastakkain: tämä pieni possu…)
Hiirulaisen hieno maja, oli vanha kenkiraja
Siellä hiirulainen eli, pienoisiaan paimenteli
Pesi niitä, neuvoi niitä, pienoisia palleroita
Antoi maitoa ja pullaa, lauloi illoin aa tuuti lullaa
Hyvää huomenta Punahilkka
Miltässe maistuu kahvitilkka
Ah se on aivan liian kuumaa
kieltäni polttaa ja päätäni huumaa
Kahvi on hyvää, mitä mä kuulen
Huonolla tuulella rouvvani, luulen
Eipä se olisi kumma lainkaan
Voi mitä unissa nähdä sainkaan
Kerro se mulle, kullanmuru
Kertoen aina haihtuu suru
Mull`oli piilossa pesä uusi
Munia siinä jo viisi, kuusi
Lapsen sen löysivät, ai, ai, ai
Rintani haikean haavan sai
Rauhoitu, rauhoitu, armas Lotta
Eihän se ollut edes totta
Katsopas kummaa, virkkoi Miiri
Tuossapa oikein lystikäs hiiri
Sarvetkin päässä sankarilla
Juuri kuin pässillä puskurilla
Oivan paistin mä siitä saisin
Kunhan siihen koskea uskaltaisin
Se sarvekas vastaa: Kaikki ne tässä
On hiiriä pyydystämässä
Ylen tyhmä sä oot, sen huomaa kyllä
Näin kaunisko takki, ois hiirellä yllä
Ja jalassa näinkö kiiltävät saappaat
Vai minut sä paistiksi suuhusi kaappaat
Koetappa koskea, sarvilla pukkaan
Ja kynteni isken pörrötukkaan
Oon suurempi herra kuin hiiri vainen
Min oon koppakuoriainen
Kissa suihkuun asteli
Itsensä se kasteli
Kulmakarvat pesi
Viiksistäkin valui vesi
Siitä kissa nautti kovin
Suihkutteli vielä tovin
Limperin lamppu ja Lamperin limppu
Putosivat Simperin sumppuun
Sumperin simppu söi sen Lamperin limpun
Ja sumppuun jäi Limperin lamppu
Huttulan hattu lensi hattulan huttuun
Ja siitä tuli lystikäs juttu
Mytty meni mattoon
Ja matto meni myttyyn
Ja Hutttulan hattu meni lyttyyn
Hiirulainen häitä pitää kodassa kiven takana
Kukot sinne kutsuttiin, kanat kaikki käskettiin
Sinne meni orava ota kädessä
Jänis sauva kainalossa
Paarmalla oli paremmat housut
Mettiäisellä siniset sukat
Lahjat siellä jaettiin
Hiirelle hissu, myyrälle myssy
Sirkalle pitkät silkkirihmat
Kukolle kultakannukset
Kanalle kaunis kaulavaate
Hyvät siellä syötiin
Sirkan reisi
Paarman pyrstö
Hytttysen hyvä käpälä
TASA ERÄ TIIRA LOKKI UNSSI
TARVE ESTI NIHTI LOPPONEN
MOISIO MESSIN MAISEN ESSEEN
(Kukin rivi marssitaan ympyrää sanojen tahtiin ja
lausutaan sanoja edestakaisin rivin alusta tai lopusta alk
ja useita kertoja yhtä riviä tai vain yhtä riviä päivän aikana)
Hiiri juosta hirskutteli
Rantatietä raksutteli
Pieni kelkkanen perässä
Pieni kirves kelkkasessa
Pienet kintahat käessä
Pieni kirjo kintahassa
Kissa aijjalta kysyvi
Pörröpäinen pyytelevi
Minne juokset hiirikulta
Poika pieni piipertelet
Menen puita purkamahan
Katoksia kaatamahan
Jospa puu päälles putoopi
Miepä juoksen juuren alle
Kuka saa, kuka saa
Loruloovaan kurkistaa
Tillin tallin tömpsis
Ämmi saa, ämmi saa
Loruloovaan kurkistaa
Ole hyvä ämmi!
Kiitos!
__________________________________
NAISELLISUUS
(alkuper. Luovuus)
on nautintoa ja naurua.
Naura, kunnes naurat pelkästä
ilosta olla olemassa.
Sen jälkeen itke ja hyräile.
Naura niille, jotka haluavat
tehdä sinut lyhyeksi:
Ottaa pääsi pois pilvistä
ja kiskoa jalkasi irti maasta.
Mitään ne eivät niin pelkää
kuin naurua.
Sinun iloinen naurusi
on peili
johon kukaan
iloton ei haluaisi katsoa.
Juuri siksi sinun on naurettava,
ja jotta voisit rauhassa
Itkeä ja hyräillä.
Luovuuden lumous
Jussi T. Koski & Tommy Tabermann
Mää tahro olla lehm koivu al.
Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.
Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk kamarim permanol,
kakluni ette.
Heli Laaksonen
Minulla on parveke, jolla seistä,
takki johon voin kääriytyä, lapsi jota halata,
miehiä eri tahoilla, kaikenlaisia.
Minä elän elämää josta unelmoin nuorena.
Unelmat täytyy toteuttaa, tuskat kestää, viinat juoda, vuokrat maksaa, köyhiä puolustaa, vaaleissa äänestää.
Minä pidän miehistä, jotka kantavat taakkansa, perheensä, työnsä, tuskansa, vaivansa; eivätkä heittäydy heikoiksi.
Minä pidän naisista, jotka käsittävät asiat ilman, että heitä on opettamalla opetettu, elävät eivätkä tuherra päiviään miesten selän takana.
En ole täällä toistamassa vanhoja kuvioita.
En ole täällä mikään lohtu tai satama.
Pistän asioita alulle, vaikutan, liikun, vaihdan ilmettä.
Minä olen köyhän makeinen, kirpeä, sinä muistat aina, ei nekku, eikä marenki.
Minusta ei saa enempää kuin osaa ottaa, osaa tahtoa.
Arja Tiainen
Miten tärkeää
että kirkko kehottaa
katumaan
Mutta kun kaiken aikaa
jo kadun
tekemättömiä töitä
leipomattomia pullia
vaeltelevia villakoiria
laiminlyötyjä lapsia
unohdettua puolisoa
heikkoa uskoa
ilon puuttumista
itseni laiminlyömistä
Kadun sitäkin
että kaiken aikaa
kadun
Anja Porio
En kuulu Suomen täydellisiin naisiin,
enkä miljonääri äiteihin.
Olen pakkasissa karaistu, tuulissa tuiverrettu
ja elämäkin on antanut oppejaan.
Valintoja tehnyt, surrut ja iloinnutkin niistä.
Kaikki valinnat kuitenkaan eivät ole aina omissa käsissämme, ja silti ne vaikuttavat meihin syvälle, koskettavat – joka ikinen päivä.
…Tyynenkin pinnan alla voi kuohua ja kyyneleet voivat olla suolaisempia kuin uskoisikaan.
Anna ihmisten puhua, puida ja taivastella
sillä he tekevät sen muutenkin – sinulta lupaa kysymättä.
Elämä ei aina voi olla täydellistä, useimmallakaan meistä.
Itse kuljet polkusi ja tunnet elämänkirjosi jokaisen sivun, paremmin kuin kukaan toinen.
Pidä itsestäsi huolta
helli itseäsi, ilahduta itseäsi
anna yllätyslahja itsellesi.
Se ei ole syntiä
vaan oikeaa rakkautta!
Sinä olet tärkein
mitä sinulla on.
Ja kun sinulla
on hyvä olla
sinun lähelläsi
on myös toisten
hyvä olla!
Marleena Ansio
Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liia kilt.
Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on suns jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki.
Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.
Yritä täsä sit olla!
– Karoliina Koskinen –
Tuuleen valmis Luisua alas mielen kaivoon, vettyä hitaasti. Läpimärkänä muistoista kynsiä liukasta pintaa, huutaa sisäänpäin. Kysyy raakaa voimaa nousta. Joka voi tavoittaa vihan pohjan, tietää jo kaiken välttämättömän. Hänelle ei tarvitse mitään opettaa. Sillä samassa lähteessä, yöntummissa vesissä, kuultavat rakkauden säihkyvät kivet. Matti Paloheimo
______________________________________
Ihana Tiina
Onnea ja parantumista,
mie tämän pikkuvihon,
josson mitä sattuu
mistä sattuu ja miten sattuu
eikä mikhän liity mihinkhään,
no siis tämän sulle tuon!
– hilkkapien
Kysy hiljaa itseäsi,
kysy vielä sittenkin
kun olet kyselemisestä uupunut,
se vastaa kyllä kun maltat odottaa,
joskus vuosien,
joskus vuosikymmenien perästä.
– Helena Anhava
”Naapurintytöltäkö mallin kysyt”
Olen itkenyt lakkaamatta
läpi päivän syksyisen.
Ja minun sydämeni tuska
on vuorenkorkuinen.
Mutta pieni lintunen lensi
minun ikkunani taa.
Ja se lauloi hurmaantuneena,
ja sen riemua helisi maa.
Oi Jumala! Sydämessäni
on aivan pimeää.
Ja kuitenkin lintunen lauloi.
En voi sitä ymmärtää
Saima Harmaja
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
– Eeva Kilpi,
Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972
Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!
– Eeva Kilpi
kaiken tämän olemisen alla
se olen minä,
tähän valepukuun
elämä meidät pakotti,
mesimarjani, pulmuni,
pääskyni mun.
– Eeva Kilpi
Olen saanut jo monenlaista onnea,
sen kaikkia palasia,
suuria ja pieniä,
yhteensopivia ja toisiaan hylkiviä.
Kertaakaan en ole vielä ehtinyt koota
noista palasista ruukkua,
en kerätä siihen toisiinsa sekoittuen
kyyneleitä ja sadevettä,
katsella siitä omaa kuvaani.
Sanotaan, että vain siitä kuvajaisesta
voi löytää omat kasvonsa.
– Tommy Tabermann
Mä ittuin hiakkalaatikon leunalla
mun valpaat oli ihan hiakkatet
Mä töin muttaa lakua
mä annoin tulle palaten ja
kuitkatin tun kolvaan
Tä oot mun kaveli.
– tuntematon
Uppo-Nallen naama oli mietinnästä soikea:
miksi on toinen tassu vasen
ja toinen taas on oikea?
Sitten se ratkaisun keksi
ja tuli iloiseksi.
Epäilystä asiasta eipä enää kellään:
oikealla tassulla tervehditään,
mutta vasemmalla hyvästellään.
taidelaronia 