Muistoadressi muistosanoja

Lämmöstä armon
auringon jo linnut visertää
vaan sitten suvi aina on,
kun matka taakse jää.

vienon kukat 2

(Mettästä kuusen havuja, mustikan varpuja ja pari pientä pajun oksaa ja marketista kaks leikkokukkapakettia, salaattipullo ja sittä kukkasientä, jota voi kastella, vihreää säkkikangasta. Jääkaapissa, ko piti hetken tietenki oottaa.)

vienon kukat

Huomenta!

Mie tehin sulle Vieno kukkakimpun
Ja tänhään met saatama sinua
Sinun viimisellä matkalla täälä maailmassa
Sie olet vappaa, mie luulen sillain
Meilä son vähän hakemisessa se vaphaus
Jos minkä lillukanvarren kans kompastelhaan
Eikä se haittaa
Mikhän ei haittaa
Kaikki hyvin

T. Hilkka Ämmi

 

 

Vienon kukkakimppuun

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

18052016

___________________________

 

 Pyynnöstä tehin adressin:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

___________________________________

Yks ihana nainen lähti nyt täältä meän maailmasta
Vieno on nukkunu pois

Vieno rakas sulle hellänsaattelevia ja kevveitä siipiä
Ja vapahtavvaa matkaa

Viljolle osanottohallaus ja elämisenvoimia
Vieno lähti nyt sinne toissiin ulottuvuuksiin
Joista meile kertovat nämä tämmöset hetket kertovat
Muistuttavat kuolemasta ja rakentavat siltaa usvavirran yli

Nytko mullon tillaisuus pysähtyä
Nyt vasta alan älytä ja kokea, mitä on tapahtunu
Eihän mulle mittään ole tapahtunu
Mutta Vieno, sie et ennää ole meän yhteisellä jouluaterialla
Ei tavata ennää

Olit tärkeä ja merkittävä kaikissa pikkujuhlissaki
Vaatimattomuuestasti huolimatta
Ja kyllähän met tätä hetkeä ja päivää tiesimä oottaa
Mitähän mie nyt itken

Sie elit rikkaan elämän
Olit Amerikan kansalainen ja luulen, että jotenki ylpeä siittä
Ja voi niitä tarinoita
Ja niitä muisteloita
Joita oli helppo kuunnella
Olit niin lämmin
Erikoisen ystävällinen ihminen
Seurassa aina jotenki erityisen merkittävä
Huomioit ihan jokaisen
Kaunis ja kohtelias käytöksesi oli lahja nuile vunukoillekki

Enää ei ole maailmassamme sinua Vieno
Joka kättelitki aina kaikkia
Vunukatki oppi sillain käestä sanohmaan aina päivää ja näkemiin
Ja kuinka muistit kysyä kaikkien kuulumiset

Itsekästä on minun nyt ikävöijjä
Muistaa kaikkea ihanaa
Kaivata aikoja, ko oli Aune
Ja oli Vaari

Kaivata sitäki
Ko vanhuus alko toela vaatiin voimiasi
No, kiitollisuuesta, että sain sinut kohata tässä maailmassa
Siittä kait mie tässä puhun

Sullahan on nyt kaikki murheet ja ikävä väiistyny
Uskon, että sulla on nyt rauha ja ilo
Sinua ei mikhän ennää vaivaa ja velvota
Sulla on toiset viissauet ja rikkauet nyt
Semmosta jota met emmä ehkä ossaa ees kuvitella
Niin, met ja Viljoki jatkama täälä vielä kukin polullaan

Mie nyt näin sinua Vieno kiitän ja saattelen
Sanat on heikkoja tai liian kovia
Sanoilla on vaikea kuvata, mutta kyllä sie ymmärrät
Ehkä sillä puolen toelaki ymmärrettään ihmiseloa

Hellä hallaus, hei hei!
t. Hilkka tai ämmihän sieki ruukasit aina sanoa

– – – – –

Ja kiitos naamaväärttit, mie tässä teile höpisin
Kiitosko taas kerran sain pittää tämmösen hetken
Ittele kait mie nyt juttelin tässä
Mutta se onnistuu paremminko puhun niinko teile

Joka elämä on ainutkertanen
Joka lähtö on kans ainutkertanen
Ja tullee se kerta, ko lähemä viimisen kerran
Toistemme elämästä

Kiitollisin ja arvostavin ajatuksin teilekki
Voikaa hyvin ja pitäkää ihanaa Vapunaattoiltaa!

t. Hilkka

 

Mainokset