Month: syyskuu 2022

Lääkheet otettuna

Lääkheet otettuna

Maailma on kaunis,
hyä ja oikeuenmukanen.

Otan oman paikkani,
johon johatus on minut tuonu
ja katon tuttuja näkymiä.

Otan kaiken vasthaan
paineettomasti
ja vääntämättä,
ilman ehtoja,
keveästi,
tähti ottassa
ja voima rantteissa,
syän rakhautta täynä,
kiitos.

Ps. Kiitos elämä niistäki
lääkheistä, joiten halunu
ja jokka jouvvuin ottaan
vaikeasti.

– hilkkapien

Kirjotan kirjaa #älänujerru
https://www.laronia.com Saa jakaa!

Syksysinffonia

Syksysinffonia

Syksy luki läksyt
ja Luontoäiti puki pieksut,
haki pensselit ja rensselit,
laukko maat ja mannut,
anto värikylvyt
ja Maaäiti kerto tarinoita,
kuinka Maailmansielu
siunaa ja seuraa vuenaikoja
ja tekkee salaperäsiä taikoja
ja tuulet laulaa taustoja,
että Maailmansinffonia soi
täyellisesti,
kaikkien onneksi.

#syksy #ihanasyksy
#taidelaronia

Rakhautta rohkeutta ittensä äärellä

Rakhautta ja rohkeutta ittensä äärellä

Tässon nyt semmonen kysseessä, että elämä halus vallata lissää tillaa arvosteluilta, mielistelyiltä, luuloilta ja luulotteluilta, epäluottamukselta ja kaikenkarvasilta pelotteluilta.

Että nielasin ja nielasin ja henggitin niinko henggitin ja huomasin, että jo oman henggityksen huomaaminen rauhotti ja se riittiki ens häthään, että järkeä pääsi välhiin.

Tyhmä, tyhjä olo, ikävä, kaiho mieli, kaikki semmoset oli pikkuhiljaa täyttäny minut ja net kerto vain siittä, että mulloli asetukset lipsahtanu väärin ja son vakavaa, asenne virhe tai joku semmonen.

Vakavinta on se viive, ennenkö hoksasin, että mullei ollu kaikki kohihlaan. Minussa eikä maailmassa ei sinänsä ollu mithän vikkaa, kyllä met kelpaama elämälle.

Mutta että se minun Tyranni on taas alkanu töihin ja päässy säättään ja tönihmään minua ja sillain sekottanu minun pään päin seiniä ja omat olot ja ajatukset vei minuako vierasta sikkaa.

Se ahkera ja yritteliäs minun henkilökohtanen avustaja, se paska Tyranni kuiski ja kerto mulle niitä minun vanhoja tarinoita, yritti pittää minut vanhoissa rooleissa, kovisteli minua piättelheen, olheen fiksu ja filmaattinen ja aattelheen niinko luulin maailman aattelevan ja mikä pahinta, syötti vanhoja valheita, joiten ittekhän ollu uskonu ennää aikkoihin.

Ja siinäkö pää oli menny sekasin, syähmeen ja koko krophaan hiipny atavistinen levottomuus tai pelko tai joku salaperänen ihon alle päässy hämminki ja kaikkea tuota loputtomasti, peräjälkheen, ei hetken rauhaa. Semmonen vie voimat ja rauhan ja innostuksen tehä sitä, mitä minun piti tehä. Siinä pyörin itte itteni ympärillä niinko epämääränen vaivautunu herhiläiskasa.

Sitte mie yhtäkkiä taas muistin, etteihän minua tartte suojella, ei yheltäkhän ajatukselta tai pelolta tai uhkakuvalta, moon toimiva vastuullinen aikunen ja mullon vain tämä elämän hetki ja siis niin ja nih ja snif ja kerta.

Aikunen ihminen ellää kaikkien tapahtumien ja ajatusten ja ihmisten ja enkelten ja elläinten epäjohonmukasessa elämän sekamelskassa ja son ok.

Miehän oon aikunen ja ossaan turvata pikkuhilkan olot ja touhut, jepulisjee, senhän mie olin unehuttanu, ihan vaan avuttomuuttani hyläny ihanan rakhaan pikkuhilkan.

Siinä se hilkkapien syön sykkyrällä yrittäny ymmärtää ja ollu niinko ei oiskhaan pikkuläppi, jolla haluttaa tehä kaikenlaista elämänasiaa ja hölmöä ja hauskaa kans, ei se tohtinu häiritä häiriintynyttä.

Pikkuhilkka jännitti ja kyttäs ja sääli kaikin voimin ja koko olemassaololhaan, että tuo aikunen Hilkka pärjäis.

Pikkuhilkka ei tieny, mikä oli hätänä, että mikä oli villakoiran ydin. Eikä Herttakhaan tieny, mikä ämmin mielikuvitus-villakoira oli ja mikä sen syvin olemus oli, oi voi, mikä soppako aikunen Hilkkakhaan ei hoksanu, oli vajonu omhaan sophaansa.

Voi voi, sei ole leikin asia, jossei pikkuhilkka uskalla kokea ittehään rakastetuksi ja mukhaan otetuksi eikä voi eikä saa olla vaphaasti impulssiivinen, nauttia elämästä, hullutella ja leikkiä.

Niin että heips vaan niin tuttu ja turvallinen Tyranni ja sinun varjelusti, mene vaan. Hei vaan, mie pärjään kyllä, kiitos ja hallaus, voit mennä, Hilkan asetukset on pantu kunthoon ja sie jouvvat leppäähmään omhiin Tyrannin olhoihisti, äläkä tuu aivan heti takasin, elämä tällain naapureina, kunnioitama toisia.

Ja niin voimat palas ja innostukset nosti päänsä ja mie saatoin alkaa silmät kirkhaana kahvile enkä tarttenu mithän kummosia, mullon kaikki hyvin ja pikkuhilkka tässä vieressä leikkii.

Ämmilässä kaikki hyvin just nyt ja näin ollen, kiitos ja aamen.

– Hilkka Laronia, lauvvantaina 17.9.22 klo 15:53


Kirjotan kirjaa #älänujerru
https://www.laronia.com Saa jakaa!

Vaphaassa lennossa

Vaphaassa lennossa

En usko päättymättömhiin
tarinoihin enkä mie mahu
hienoihin rooleihin
eikä elämä kule minun ohi,
minun elämä on mie itte
ja tämä hetki.

Haluan jatkuvasti
kuolla vanhalle, sillain
uus saa tillaa tulla
ja olla ja tapahtua.

Minua kiinostaa kait kaikki,
muttei yhen ja saman
jauhaminen, pussaan puita,
lennän, ussein nurin
ja hullustikki,
pitkin kaikheuksien
ikkuisuuksia
ja laulan uusia lauluja,
yksin ja yhessä
kaikkien kans.

– t. ämmi iltalennolla omassa työhuohneessa 14.9.22 klo 16:15

Hyvien uutisten aamu

Hyvien uutisten aamu

Oiken satanu hyviä uutisia, nyt aamulaki, snif ja onnea osallisille eri elämäntilantheissiinne, ämmi iloittee kanssanne, oon pitäny peukkuja ja vähän jännittänykki.

Ja lisäksi vielä kuulin sanat, hommaa uus ikigai ja nuo sanat ja tuokihan on ilonen uutinen ja ilahuttaa minua. Muttei sitä pitäs toisele paukauttaa nuin vain, jos hän kippuroi elämänsä kans ja vaikka sivusta näyttäs, että kaikki niin hyvin, mutta mulle se sopi, jess ja kiitos.

Jokhaisella oma kokemuksensa ja asentheensa ja oikeus suhtautua ja vaikka kärsiä.

Niin siis, miehän olen lapsi-riippuvainen ja suku-riippuvainen ja ystävä-kamraatti-riippuvainen, toivon kaikile vain hyyää ja jos vastustaa, helposti minunki olo laskee, mutta kyllä moon oppinu itteni kans selvithään tätä yhtälöä.

Enkä ittekhän tykkää hyyssäyksestä tai holhouksesta, minun tontille ei hypitä, mutta mulle ei ole helppoa antaa lähheisille oikeutta epäonnistua tai kompuroijja, oijjoij, mitä mie höpisen.

No sanompa kuitenki, minussa on se julistaja ja ohjailija niin vahvana, että voi voi, jättäsimpä neuvvomatta, hyväksyisin vain.

A voilaa, jospa tämon tässä, hommaan itte uuen ikigain, jos vanha ikigai katoaa tai lähtee alta, hahhahhahhaa hilkkapien.

Hauskaa ja ihanaa päivää kaikile, ootta mahtavia ja parhhaita ja kiitosko ootta olemassa, mulle ittele on hyväksi kirjotella näitä, vaikkettä tet ymmärtäs mithän, siispä jatkama harjotuksia.

– hilkkapien taas höpisi, pai pai!

Kirjotan kirjaa #älänujerru
https://www.laronia.com Saa jakaa!

Aamun liverrys

Aamun liverrys

Moon niin kiitollinen elämästä ja kaikesta ja siittäkikö oon pitäny suun kiini näkemyksistä ja kokemuksista, joita ei ylleisesti ymmärretä, en oo jankanu, ko jokhaisella oma tie ja näkynsä, turha rasittaa itteä ja teitä, mutta sanon, hymyä naahmaan ja rinta rottingille, luotama elähmään ja omhiin näkemyksiin ja kaikheuen johatukseen.

Maailma myllertää ja meitä höntitethään senku kerethään meän silmien eessä koko ajan ja yhtä aikaa menhään uusile urile, jokkon aivan ihania ja mahtavia.

On sitkeitä ja viishaita ja rohkeita ihmisiä, jokka tekkee viisasta työtä oman uskonsa ja näkynsä mukhaan ja meänki puolesta.

Aatelhaan itte jokhainen, lupia kyselemättä, turha urputtaa tai haukkua kethään, uhreja olhan ihan kaikki, jos uhriksi alethaan, muttako ei aleta, hyä päivä tulossa.

Huomenta rakhaat, iloa ja valoa, elämä on kuin onki ihanaa ja keikka lyhyt ja nopeasti ohi, senkaluviekhöön methän nautima tästä päivästä, vai mitä, pus pus t. hilkkapien

Kirjotan kirjaa #älänujerru
https://www.laronia.com Saa jakaa!

Leikkiruno

Leikkiruno

Miepä soitan sulle vähän viulua
eikö mie annanki maahlauksen,
ensin mie meinottelin kukkia,
kynttilääki aattelin,
sitte mie hoksasin, annan paperin,
helppo taskhuun taittaa
ja muistojen matskhuun laittaa.

Kiitosko lähit leikhiin tähän,
annat kallisarvosta aikaasti vähän,
siinon salaperästä taikaa,
nähä vaivaa ja leikhiin tulla,
läsnä olla, siitton iso ilo mulla.

Saama energiaa, elämisenvoimia,
ilonpisaroita, jakkaa ja poimia,
jee, hyä met, rakhaat leikkikaverit,
sitä moon aina halunukki,
että mullon leikkikavereita, nih!

t. hilkkapien

Kirjotan kirjaa #älänujerru
https://www.laronia.com Saa jakaa!