Joulumuori 2015 löysi Unelmansa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kohta tullee puuroa!

Unelma on lehmä ja se synty 15.10.2006 tai aikaisemmin jonakin sopivana päivänä!

No miepä muistelen sen homman! Minun unelmalla oli monta ossaa. Aivanko neljä jalkaa. (Neljä jalkaa niinko lehmällä.) Ja ne tullee julki jalka kerrallaan tai vähitelle tai vuorotelle. Niin minun unelma heti alusta, minun unelma on ko lehmä!

Son muhkea ihana unelma, siis Lehmäunelma ja sillä on päässä kaksi korvaa, suurta korvaa ja niillä korvilla se on kuullu ja kuulee kaiken mitä tarttee kuulla tämän lehmän tai unelman suhteen.

Ja kappas, niin se veti keuhkonsa täytteen ilmaa, ja autuaallisen hitaasti se puhaltaa sen ilman ulos siehraimistaan. Se hengittää.

Hengitys on tärkeintä. Se on se tärkein ja olleellisin! Unelman henki tekkee ensin vähän suoraa kuviota ja sitten se kihartuu hauskasti pieniksi keräsiksi eikä sen henki haise, ei se haise eikä löyhkää. Sen henki tuoksuu raikkaalle ko kevätkoivikko tai pakkasaamu!

Koko elikko hymyää olemassa olon riemua. Minun Unelma hymmyilee.

Sitte sillä on suora katse. Semmonen lehmän rauhallinen ja levollinen katanto. Eikä se kato niinko lehmä uutta navetan ovea, vaan tämä lehmä kattoo tummilla ja usko tai älä, sillä on syvälliset silmät ja se näkkee erityisen selkeästi ympärilleen.

Se kattoo ja siis selkeästi se näkkee varauksesttomasti, mittään pelkäämättä, mittään miksikkään muuttamatta. Se ymmärtää ja hyväksyy ja uskaltaa rohkeasti nähä, että miten se on tämän maailman kans.

No niin ja sitten sillä, minun Unelmalla on suuri pehmeä kauniin punanen, kerrassaan tyylikäs turpa ja hamuaa hellästi tämän maailman luomuhyvvää. Ja välillä Lehmäunelmani ammuu kurkun täydeltä elämäniloa tai kun on muuta tärkeää asiaa.

Lisäksi sen koivet pitävät se lujasti jalat maassa -lehmänä. Tämä lehmä, minun Unelma, ei lennä. Ei lennä, ei, se oli heti paljon kokenu ja elämää nähny ja otti niillä omilla kopukoilla koivillaan maasta niin lujasti kiinni, että se alko heti saamaan maasta elämänvoimaa.

Eikä tämän Unelman tartte ponnistaa eikä vääntää eikä vänggätä, vaan se voi hyvin ja menestyy ihan semmosenaan ja aina ja ikuisesti koko sen elämän ajan.

Sitten sen korvat on semmoset, että ne immee taivaalta viissautta ja koko Lehmäunelma ja kaikki aivan soi sopusointua maailman kanssa.

Sen mahan alla keinuvat ihanat tuotteliaat utareet ja häntä huiskii kaikki turhat kärpäset kauas pois.

Nyt Unelmalla on jo ikää niin paljon, että sen peräpäästä ei tule vasikoita eikä pikku-unelmia, vaan sieltä tullee pois kaikki tarpeeton, joita Unelma ei tartte. Eikä sitä tarpeetonta tartte sen itte luua, siis luoda, eikä lapioida, vaan sitä tarvittaan muualla täällä maailmassa.

Lehmäunelmani on suoraselkäinen ja hyväluinen lehmien lehmä! Se on täydellinen Unelma.

Ja tällä Suurella Unelmallani on ne neljää kuivaa, kovaa sorkkaa. Ja niin net sorkat lähti sitä aikoihnaan viehmään etteenpäin maailman kinttupolkuja valtateitä!!

Ja ne Lehmäunelmani koivet kantavat unelman hyvin ja juuri sinne minne sen kuuluu milloinkin kulkea ja mennä ja sillä on mahtavasti elämänvärinen paksu, koko unelmaa hyvin suojaava nahka.

Oho, meinas unohtua selittää -pää! MInun unelmalla on suuren suuri pää, niinko lehmällä ruukaa ollakki.

Ja Unelmalehmä kantaa komeasti päänsä, ko sillä on niin hyvinmuodostunut sulomuotoinen niska!!

No, siis sen pään sisällä on hyvät, siis aivan loistavat ja liikkuvasti myllertävät iloiset aivot, joiden ansioista Unelmalehmäni haistaa, maistaa, tajuaa ja toimii kuin unelma!

No niin vieläki yksi asia. Unelma on Kellokas! Se ei ole aikaansa edellä eikä jäljessä, se on tässä ajassa. Ja sen kaulassa kilkkaa kello ja sillä se hrättelee ja havahduttelee meitä ihmisiä.

Lempeästi myhäillen tämä minun Unelmalehmä kulkee eteenpäin. Se kulkee terveenä ja kauniina ja niin onnellisen näköisenä kuin Lehmäunelman vain ikinä voi kuvitella kulkevan!

Se siis kulkee omalla kestävällä ja elämänlait ymmärtävällä lyyli-tyylillään pitkin elämän kinttupolkuja ja niittyjen pientareita meidän kaikkien keskellä. Syö, märehtii ja tuottaa. Ja kaiken tarpeettoman huolehtii kauniisti uusiokäyttöön. Tuottaa sopivasti, ei pinnistä eikä ponnista eikä ainakkaan pakota. Se on lempeä ja äärettömän hyväksyvä kaiken kanssa!

Eikä se koskaan milloinkaan onnu, vaikka jaloista on näkösällä milloin mitkäkin. Se on joustava ja sen olemuksessa on kepeyttä ja keveyttä, vaikka se on iso ja suuri ja mahtava minun Lehmäunelmani. Se on tasapainoinen. Sen tasapaino on aivan ihmeellinen. Elämä on ihmeellistä.

Ja tämä tasapainoinen eikä ollenkaan omituisen näköinen Lehmäunelmani tulee elämään ja kulkemaan ja kukoistamaan juuri sopivan ajan! Ja kun aika on, se luopuu olemassa olostaan kivuttomasti ja muuttuu uusiksi ilmiöiksi täällä maailmassa.

Lehmäunelmani kuuluu menestyjiin ja onnistujiin, kuten me kaikki. Jokainen meistä on omansalainen onnistuja ja oman ainutlaatuisen ainutkertaisen elämänsä luoja, kokija ja kulkiaja!

Rakastavin, kunnioittavin, hyväksyvin, kannustavin ja iloisin terhveisin Hilkka Anneli Laronia Sinulle Sari Seppo ja koko UusSuomi!

http://sarilait.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/207988-pukkipari-2015-valittu

Advertisements