Ihminen son niinko koru

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos mie voisin
Mie käärisin
Rakkautta ja hyväksyntää
Kultasseen joulupaperhiin
Sirottasin yltä päältä
Auringonpaistetta päälle!
 
Joulu on tulossa ja tontut liikheelä
Mikähän se on se tonttu
Tai enkeli
Mikähän rooli son meilä päällä
Yllä ja alla ja päässä
 
Emmäkös met sitte ole oma ittemme
Yötä päivää oma ittensä
Aina kohattavissa
Ainaki ittensä tavattavissa
 
Vai yritämä nouvvattaa mallia
Oiken pakottaa ja ahtaa itteä johonki malliin
Tai roohliin
Yritämä mahtua millon mihinki muottiin
Yritämä ellää mallin mukkaan
Tai pellaama oman elämän suurta roolipeliä
Suoritama ossaa, jonka olema saahneet
Tai näyttelemä roolia, jonka itte valittima
Olemakos met omien valintojen vallassa
Jo lapsuuessa annettujen roolien vankeja
Mallina olemisen vaatimusten uhreja
Selitämä ittelekki vanhoja juttuja ja omia kaavoja
 
No mutta nyt se tonttu?
Tehhäänkös kaupat
Alama julki-tontuiksi?
Emmä ois raukkiksia emmäkä pelkureita
Oltas tonttuja?Emmä ennää teeskentelis fiksua ja filmaattista
Emmä ois sitä, mitä emmä ole
Emmä ois olevinamme mittään
 
Ja oisima vaan vappaita
Ja aina valmiina iloitteen
Lapsellinen, ilomielinen ja kepeä olo
Touhuaisima aina jotaki vain
Niin ja välilä antasima kyynnelten valua
Ja itkisimä surut pois ja ilo sais lissää tillaa
Oltas semmosia avoimia ja sillain itsevarmoja
Ihan täysillä semmosia tonttuja ko olema
Ja antasima toistenki olla, ihan mitä ovat
Olisima omia ittejä
Maanpäällisiä enkeleitä
Joilon käet ja jalat
Enkeleitä niinko tonttuja!
 
Suosittelevin, ilosin ja rakastavin terhveisin Hilkka
Advertisements